Videokurssin sisältö

Millaisiin tilanteisiin palvelumuotoilu sopii?

Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Palvelumuotoilu myynnissä

Myynnin tukemisessa palvelumuotoilu tuo arvokasta asiakasymmärrystä ja auttaa jäsentämään asiakkaiden tarpeita ja motivaatioita. Esimerkiksi menetettyjen kauppojen analysointi palvelumuotoilun keinoin voi paljastaa uusia kehityskohteita ja mahdollisuuksia.

Hakukoneoptimointi on prosessi, jossa verkkosivustoa muokataan Googlen sääntöjen ja ohjeistusten mukaiseksi ja palkkiona Google antaa parempia orgaanisia eli luonnollisia (ei maksullisilla) hakukonesijoituksia. Googlen ohjeistusten on määrä: 

Googlen agenda on selkeä: mitä laadukkaampia hakutuloksia he pystyvät tarjoamaan hakukoneen käyttäjille, sitä todennäköisemmin käyttäjät kääntyvät Googlen puoleen jatkossakin. Google pyrkii olemaan mahdollisimman asiakasystävällinen ja vaatii samaa sivustoilta, jotka Googlen orgaanisten hakutulosten kärkeen haluavat.  

Vuosittain saamme lukea paljastuksia siitä, mikä hakukoneoptimoinnissa on muuttunut ja nämä muutokset perustuvat pitkälti siihen, että Google kehittää hakutulossivuaan ja sen toimintaa vastaamaan hakukoneen käyttäjien odotuksia. Google haluaa myös edesauttaa verkkosivustojen kehittymistä uusille teknologioille sopiviksi ja kitkeä kepulikonsteja, joilla yritetään harhauttaa Googlea antamaan parempia hakukonesijoituksia, kuin sivusto todellisuudessa ansaitsisikaan.

Tässä siis tiivis katsaus siihen, mikä lähiaikoina on muuttunut ja mitä sinun on hyvä ottaa huomioon tehdessäsi hakukoneoptimointia.

2. Optimoi sivujen lisäksi myös sivun osia (Google passage ranking ja featured snippets)

Pelkkien indeksoitujen sivujen lisäksi hakutuloksiin nousee tekstinpätkiä ja otteita pidemmistä teksteistä. Tarjolla on suoria vastauslaatikoita, tietokaruselleja, ”People also ask”-haitarisisältöjä jne. Ajatus on, että Googlen käyttäjän ei tarvitsisi edes klikata itseään sivustolle täsmävastauksia etsiessään, vaan Google tarjoaisi ne suoraan hakutuloksissa ja samassa yhteydessä ilmoittaa lähteenä käytetyn sivun ja sivuston.

Muutoksen myötä sivujen optimoinnin rinnalla myös sivun osien optimointi tuli mahdolliseksi. Käytännössä tämä vaatii sen, että sisältöä on jäsennelty toisistaan erottuviksi osioiksi, kappaleet on otsikoitu erikseen H2- tai H3-tasoisilla otsikoilla ja kappaleet keskittyvät vastaamaan aiheisiin, joita Googlesta etsitään. Google nostaa relevanteimpia sisältöjä hakutuloksiin mukaan. Yksi esimerkki tällaisesta totutuksesta on FAQ tai UKK-osio sivustolla, joka nostaa esille tyypillisiä kysymyksiä ja vastaa niihin ytimekkäästi.

Nyt nämä ominaisuudet keskittyvät nostamaan esille tekstisisältöä, mutta odotettavissa on, että featured snippets-ominaisuus laajenee käsittelemään myös videomateriaalia lähitulevaisuudessa.

4. Verkkosivuston domainin auktoriteetti (Domain Authority 2.0)

Aikaisemmin verkkosivuston domainin eli osoitteen auktoriteetti muodostui pitkälti linkitysten kautta. Näin ei ole enää. Nykyään auktoriteettiin vaikuttaa myös sivustolla julkaistava sisältö ja sen asiantuntevuus, auktoritatiivisuus ja luotettavuus, jotka tunnetaan kansainvälisesti lyhenteellä E-A-T (Expertise, Authoritativeness, and Trustworthiness). E-A-T ei ole mikään uusi juttu, mutta sen merkitys on kasvanut viime vuosien aikana. 

Mihin kannattaa keskittyä E-A-T:n näkökulmasta:

E – asiantuntevuus: Onko tieto oikeaksi todettua? Onko kirjoittaja tai tietoa julkaiseva taho riittävän asiantunteva aiheesta kirjoittaessaan

A – auktoritatiivisuus: Onko kirjoittaja tai tietoa julkaiseva taho tai brändi tunnettu ja arvostettu alallaan? Viittaako sisältö muihin lähteisiin? Ovatko lähteet laadukkaita?

T – luotettavuus: Onko brändillä, kirjoittajalla tai julkaisevalla taholla hyvä maine? Onko sisältö luotettavaa? 

6. Paikallisuus ja tiettyyn alaan positiointi

Hakukonesijoitusten kilpailun kiristyessä paikalliset toimijat ja tiettyihin aloihin keskittyvät toimijat voivat saada yllättävän edun globaaleihin monialaisiin kilpailijoihin nähden. Paikallisen toimijan on globaalia toimijaa helpompi painottaa sisällöissään yrityksen toimialuetta. Samalla tavalla tiettyyn alaan keskittyvän toimijan on helpompi rajata verkkosivustonsa domainia myöten tiettyyn alaan ja aihepiiriin keskittyväksi. Tällainen keskittyminen tuo etua hakukonesijoituksissa silloin, kun haettava avainsana sisältää alueeseen tai alaan liittyviä tarkkoja rajoitteita.

Uudessa hakutulossivussa Googlen karttapalvelu nousee hyvin esille ja nostaa tietyllä alueella toimivia yrityksiä ja toimipisteitä esille. Lisäksi tietyn kaupungin, maanosan tai maan mainitseminen sisällöissä toistuvasti voi edesauttaa kyseiseen alueeseen liittyvissä hauissa sijoittumista. 

Alue- ja alasidonnaisuutta voi sisällön lisäksi vahvistaa linkityksillä. Kun sivustolle linkittää vahvasti tietyn alan tai alueen toimijoita, se antaa Googlelle indikaation siitä, että toimija on vahva ja luotettavaksi tunnustettu alallaan ja alueellaan.  

Huolehdi siis, että kaikki toimipisteesi löytyvät Googlen karttapalvelusta (Google My Business), huolehdi, että osoitteesi ja yhteystietosi on myös sivuston ulkopuolella ajan tasalla ja korosta sivustosi sisällöissä alaan liittyvän sisällön lisäksi kaupunkeja, alueita ja maita, joissa toivot tuotteitasi ja palveluitasi ostettavan. Paikallisuus korostuu etenkin äänihauissa, joita tehdään esimerkiksi auton ratissa, kun kaivataan ajo-ohjeita jonnekin.  

Ympäristöystävällisyydestä tulee helposti mieleen vain matkustus ja polttoaineet, ehkä lihansyönti ja kierrätys. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon sähköä kuluu internetiin ja sen ylläpitämiseen. Joka kerta, kun lataat webbisivun, katsot elokuvan suoratoistopalvelusta tai lataat kännykkäsi, kuluu sähköä. Puhumattakaan kaikkien laitteiden ja tietoliikenneasemien valmistukseen kuluvista resursseista. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan Internet (kommunikaatioteknologia) vei silloin jopa 6.2 % maailman energiankulutuksesta. Vuoteen 2025 mennessä kulutuksen on arvioitu nousevan jopa 25 %iin, jolloin vain Kiina, Intia ja USA kuluttavat enemmän. 

Infran ja laitteiden valmistukseen ja ylläpitoon kuluvat resurssit ovat omaa luokkaansa, mutta mitä merkitystä yhdellä sivunlatauksella voi olla? Keskimääräinen Website Carbon Calculatorilla testattu sivusto on kooltaan 1.5M/sivu, joka vie noin 1.6 g hiilidioksidia. Se ei kuulosta paljolta, mutta jos kyseistä sivua ladataan 10 000 kertaa kuukaudessa, se tekee jo 211 kg hiilidioksidia vuodessa, suunnilleen saman verran kuin lento Lontoosta Roomaan tai EU-kansalaisen kuukausittainen sähkönkulutus. Yksi sivu. Montako sivua teidän sivustollanne on? Monellako sivustolla käyt keskimäärin päivän aikana? 

Resurssien käytön (prosessoritehon käyttö, muistin käyttö) monitorointiin löytyy työkaluja, esim. https://ecograder.com ja https://www.websitecarbon.com/. Myös Safari-selaimen Developer Consolessa on sisäänrakennettu Energy Impact monitor, josta voi nähdä webbisivun vaatiman prosessoritehon prosentteina sekä prosessorikäytön ajan, ja laskea siitä energiakulutusarvion.

Suunnittele ajatuksella

Vaihtelu sivun koossa voi olla suurta samankin sivuston eri sivujen välillä. Sivujen koko kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jolloin useimmin vieraillut sivut eivät olisi niitä kaikkein raskaimpia. Raskaan, mutta harvoin vieraillun sivun ympäristökuormitus on pienempi kuin kevyellä sivulla, jolla vieraillaan paljon. 

Huolellisella sisältöoptimoinnilla voidaan vähentää sivulatausten määrää, jolloin käyttäjä löytää haluamansa sivun helposti ja saa siltä sivulta haluamansa tiedon. Tätä tukee myös navigaatio, josta myös alemman tason sivut ovat helposti löydettävissä ilman, että käyttäjä joutuu ensin kulkemaan useamman (esim. kategoria-) sivun kautta päästäkseen haluamaansa sisältöön (esim. tuotesivulle).

Kuvat, videot ja animaatiot vievät paljon kaistaa. Niiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan. Vaikka kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, 1MB kuvatiedoston viemä tila vastaa 150 000 sanan viemää tilaa. 1 s videota vie enemmän tilaa kuin kokoruudun .jpg-kuva. Kuvan pikselimittojen tuplaaminen yli tuplaa tiedostokoon, joten kannattaa miettiä, tarvitaanko oikeasti (retina-) näytön reunasta reunaan ulottuvaa koko ruudun kokoista kuvaa, vai voitaisiinko se korvata esim. värialueella ja pienemmällä kuvalla? Tarvitaanko todella kuvakarusellia, vai pärjätäänkö yhdellä kuvalla? Tarvitaanko oikeasti kuvaa, vai voidaanko se korvata esim. .svg-ikonilla? Kevyen sivun ei ole pakko olla tylsä!

Kuvien optimoinnin hienosäätöön saa kulumaan helposti runsaasti aikaa, koska paras tulos saadaan aina kuvakohtaisilla säädöillä. Peukalosääntönä kuitenkin seuraavat:

Animaatiot elävöittävät sivuja mukavasti, mutta niidenkin vaikutus prosessorin käyttöön kannattaa ottaa huomioon ja tarkastaa. Vaikka JS on suorituskykyisempää kuin PHP-koodi, paljon laskentaa sisältävät sivut/efektit kasvattavat käyttäjän laitteen CPU-kuormaa, esim. sivunlatauksen yhteydessä oleva fade-in-efekti saattaa kasvattaa CPU-kuormaa jopa 22 %. Animoinnit voivat tuottaa myös yllätyksiä prosessorikuorman suhteen, kuten on selostettu seuraavassa kirjoituksessa: https://betterprogramming.pub/do-not-burn-you-cpu-working-with-css-animations-e4d19069fb0f. CPU-kuorman lisääntyminen näkyy esim. mobiililaitteen akun nopeampana kulumisena eli lataustarpeen tihentymisenä.

Sivuston ulkoasusuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, että yksittäisen fontin yksittäinen leikkaus voi olla kooltaan helposti 250kb. Montaako eri fonttia sivustolla tarvitaan, montaako leikkausta (kursiivi, lihavointi, light, regular…) tarvitaan, voidaanko niistä karsia? Voidaanko käyttää järjestelmäfontteja vai tarvitaanko ladattava erikoisfontti? Voidaanko ladata fonttitiedosto palvelimelle vai onko se ladattava joka kerta kolmannen osapuolen palvelimelta? Missä muodossa fontti on (esim. woff2 on huomattavasti kevyempi kuin .ttf)? Käytetäänkö kaikkia fonttitiedoston sisältämiä merkkejä vai voidaanko siitä karsia käyttämättömien kieliversioiden erikoismerkit pois?

LCD-näytöillä väreillä ei ole merkitystä, mutta OLED-näytöillä myös värien valinta vaikuttaa virrankulutukseen: mitä tummempi väri, sen pienempi virrankulutus ja päinvastoin. Sininen vie 25 % enemmän virtaa kuin vihreä tai punainen. Tumman teeman käyttäminen YouTubessa kulutti OLED-näytön virtaa jopa 43% vähemmän kuin normaaliteema (https://www.zdnet.com/article/google-heres-why-dark-mode-massively-extends-your-oled-phones-battery-life/).

Käytettävät koodikirjastot kannattaa miettiä huolella. Tarvitaanko suurta javascript-kirjastoa (esim. jQuery), voidaanko sama tehdä puhtaalla javascriptillä? Tarvitaanko javascriptiä esim. jonkun efektin tekoon, vai voidaanko sama toteuttaa css:llä? Tarvitseeko ladata kokonaista ikonikirjastoa, jos käytetään vain muutamaa ikonia, voiko ne ladata yksitellen?

Erilaiset seurantaskriptit vievät myös yllättävän paljon kaistanleveyttä, ne voivat muodostaa jopa puolet sivuston tiedonsiirrosta. Käytä siis myös niitä harkiten! Tarvitaanko kaikkia skriptejä kaiken aikaa, vai voidaanko joku ottaa pois esim. kampanjan päätyttyä?

Siispä suursiivoa säännöllisesti! Poista sivuilta vanhentunut sisältö ja vanhentuneet sivut, jolloin käyttäjät lataavat vain oleellista sisältöä. Poista palvelimelta kuvat, joita ei käytetä ja vanhat sivustoversiot, jotka ovat unohtuneet palvelimen nurkalle. Poista seuranta- yms. skriptit, joita ei enää tarvita.

Yrityksiä, jotka tekevät verkkosivuja WordPressillä, on Suomessa paljon. Toimittajien koko vaihtelee freelancereista 8-numeroisia lukuja liikevaihtoa tekeviin ja +100 henkilöä työllistäviin yritysiin. Yhtä lailla omia verkkosivujaan, muodossa tai toisessa, tarvitsevia tahoja ovat käytännössä lähes kaikki yritykset ja organisaatiot. Näin ollen myös tarpeita on erilaisia. Pörssiyrityksen tai kaupungin tarpeet ovat ihan eri luokkaa kuin vaikkapa pienen yrityksen tai yhdistyksen.

Verkkosivut tehdään pääsääntöisesti tukemaan yrityksen myyntiä ja markkinointia, joko tekemällä yritystä tai sen tuotteita sekä palveluita tunnetuksi. Laajemmassa kontekstissa voidaan puhua yrityksen brändistä ja näkyvyydestä, tiukemmin taas tuotteiden ja palveluiden tuomisesta esille – tai ensinnäkin saamisesta potentiaalisten asiakkaiden tietoisuuteen.  Organisaatiot tarjoavat palveluita jäsenilleen ja mikäli organisaatiolla, vaikkapa junioriurheiluseuralla, on tarve pitää ”asiakkuuksista” kiinni, on verkkosivujen ja siellä tarjottavien palveluiden syytä olla kunnossa.

TEKNINEN TOTEUTUS EI OLE VAIN DEVAUSTA

Hyvän suunnittelun päälle on helpompaa lähteä tekemään laadukas tekninen toteutus edellä mainitut tarpeet huomioiden. Tekninen toteutus sisältää yksinkertaisesti ohjelmointia aka devausta, mutta vaiheen sisällä tapahtuu paljon asioita: testausta, katselmointeja, iterointeja sekä muutoksia. Verkkosivuston lopullinen toteutus tulee ilmi vasta, kun sisällöt syötetään paikoilleen käyttöönottovaiheessa. Tännekin on syytä jättää resurssivarausta teknisille muutoksille. Yleensä nimittäin sisällöt valmistuvat toimitusprojektin aikana jokseenkin erillisessä prosessissa, jonka vuoksi yhteensovitus tehdään projektin lopussa.

Ihan joka kerta alussa tehty suunnitelma ei tue sisällön määrää tai muotoa ilman pientä yhteensovitustyötä. Harvassa ovat ne projektit olleet, joissa sisältö olisi edes suurimmalta osin laadittu ennen suunnitteluvaiheen aloittamista – tämä tosin olisi heittämällä se paras vaihtoehto hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Teknisen toteutuksen puristaminen noin 8-10 työpäivään vaatii, että toimittajalla on ammattitaitoiset ja kokeneet tekijät sekä hyvät tuotantoprosessit heitä tukemassa.

Verkkosivusto on kanava, joka on täysin omassa hallinnassanne. Facebookissa ja LinkedInissä ollaan ulkoisen osapuolen armoilla, mutta omalla verkkosivustolla voitte tehdä mitä haluatte. Verkkosivustosta voi verkkosivu-uudistuksessa rakentaa liidimagneetin. Sinne voi lisätä esimerkiksi verkkokaupan sekä konkreettisia mittareita tulosten seurantaan.

Verkkosivujen rooli yritykselle on:

Facelift vs. verkkosivuston koodin uusiminen

Jossain kohtaa verkkosivusto tulee kuitenkin tiensä päähän ja on aloitettava tuskalliselta tuntuva prosessi sen uudistamiseksi. Verkkosivu-uudistus voi tulla kyseeseen parin vuoden välein, mutta teknisesti verkkosivuston ikä voi hyvin olla viisikin vuotta, mikäli alusta on valittu järkevästi. Ajan hampaan puraisun voi silloin nähdä lähinnä visuaalisissa elementeissä ja suunnittelussa.

Kuinka pitkään uudistus kestää?

Okei, olette nyt päättäneet, mitä toimintoja ja tekniikkaa verkkosivustolta tulisi löytyä. Rahan lisäksi yrityksesi täytyy investoida prosessiin myös aikaa. Voitte vaikuttaa hintaan jonkin verran myös sillä, teettekö esimerkiksi sisällöt ja hakukoneoptimoinnin itse, vai luotatteko niissäkin kumppaniinne. Molemmissa tapauksissa palveluntuottaja tarvitsee teiltä runsaasti informaatiota ennen varsinaisen tekemisen aloittamista:

Jos haluatte käyttää olemassa olevia sisältöjä, kuten kuvia, oikeiden versioiden esiin kaivamiseen saattaa siihenkin kulua yllättävän paljon aikaa. Aikaa kannattaa varata myös tilannepalavereihin, jotka ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että sivustouudistus on menossa oikeaan suuntaan.

Ei pelkkää copy/pastea

Koodin valmistuttua vuorossa on usein se tuskallisin vaihe: sisällön syöttö. Kuulostaa copy/paste-toiminnalta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Tämän vaiheen voitte kuitenkin halutessanne tehdä itse. Mikäli rautalangat oli suunniteltu olemassa olevien sisältöjen pohjalta, eikä sisältöihin ole tullut muutoksia, hienoa! Siinä tapauksessa sisällön syöttö voi sujua helpostikin.

90% tapauksista näin ei kuitenkaan ole. Joku yleensä huomaa tässä vaiheessa, että tuote x puuttuu ja palvelun y kuvaus on arvioitu 350 sanan mittaiseksi, kun sanoja keksitäänkin nyt korkeintaan 35. Kuvan tilalle halutaankin video ja ehkä tuolle sivulle olisikin parempi lisätä lomake.

3 keinoa saada ilmaista näkyvyyttä verkossa

1. Sisältö ja hakukoneoptimointi

Kiinnostava ja informatiivinen sisältö herättää niin asiakkaan kuin Googlenkin huomion. Google palkitsee verkkosivuja hyvillä sijoituksilla, mikäli sisältö on asiakkaiden silmissä houkuttelevaa. Tämä palkinto vaatii kuitenkin:

Mikäli sisältöjen jakeluun ei käytetä mediabudjettia, on mahdollista, että osa sisällöistä ei koskaan löydä tietään kohdeyleisön silmien eteen. Tämä saattaa joskus masentaa sisältöjen kirjoittajaa, joten budjettikuurilaisen on hyvä huomioida tämä jo etukäteen. Valittu tie ei siis tarjoa pikavoittoja, mutta näkyvyyttä on täysin mahdollista saavuttaa pitkäjänteisellä tekemisellä – ilman mediabudjettia.

Yksi tunnetuimpia esimerkkejä lienee Andrei Koivumäki​, joka on pystynyt rakentamaan henkilöbrändin ja vahvan yrityksen. Andrein ”salaisuus” on henkilökohtainen ote viestinnässä, tulokset puhuvat puolestaan, avoimuus ja tunnistettavat elementit, kuten mies itse ja hästäg #neliötliikkuu.