verkkosivut-2019

30.01.2019

Verkkosivuston saavutettavuus ja helppokäyttöisyys vuonna 2019

Verkkosivujen saavutettavuudesta ja helppokäyttöisyydestä on puhuttu paljon, sillä Suomi ottaa käyttöön julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta säätävän EU-direktiivin vuoden 2019 aikana. Verkkosivusto on kaikille käyttäjille helppokäyttöinen, kun se on kaikilla laitteilla käytettävä ja saavutettava.

Blogissani käyn läpi, mitä verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan ja kuinka voimme olla varmoja, että sivustomme on helppokäyttöinen kaikille?

Saavutettavuus verkkopalveluissa

Määritelmän mukaan termi saavutettavuus liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas termi esteettömyys koskee fyysistä maailmaa. Verkkosivuston saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivustoa kykenee käyttämään erilaiset ihmiset, mukaan lukien esimerkiksi näkö- ja liikuntarajoitteiset tai oppimisvaikeuksia omaavat käyttäjät. 5,5 miljoonasta suomalaisesta 50 000 on näkövammaisia ja oppimisvaikeuksien kanssa eläviä arviolta 50 000-100 000. Näiden ryhmien lisäksi esimerkiksi ikäihmiset tarvitsevat usein saavutettavia verkkopalveluita. Ellet tarjoa saavutettavaa verkkosivustoa käyttäjille, jätät nämä ryhmät täysin huomioimatta.

Saavutettavuusdirektiivi julkisen sektorin verkkopalveluille

Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta vuoden 2016 lopulla. Direktiivillä pyritään varmistamaan, että viranomaisten tarjoamat verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä laitteesta tai käyttäjän rajoitteista huolimatta. Suomessa direktiivin käyttöönotto käynnistyy portaittain 23.9.2019 alkaen. Esteettömyyttä koskevat suositukset (WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines) perustuvat suurelta osin Web-konsortion (W3C) WAI-ohjeisiin.

Saavutettavuusluokitus

Verkkopalvelun esteettömyyttä arvioidaan A-, AA- ja AA-luokituksilla.

A-taso on alin, jonka saavuttaakseen verkkopalvelun täytyy noudattaa hyviä HTML-koodauskäytäntöjä rakenteensa ja vaihtoehtoisten sisältöjen esittämisen osalta. Tällöin kaikki verkkosivun sisältö on myös helposti käytettävissä näppäimistöllä. Tähän tasoon suuri osa sivustoista yltää.

AA-tasolla otetaan huomioon apuvälineitä, kuten heikkonäköisille suunnattuja lukulaitteita, käyttävät henkilöt. Ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi kyetä lukemaan ruudunlukuohjelmalla. Luku ei onnistu, jos esimerkiksi olennaiset tekstit ovat kuvamuodossa tai lomakkeisiin ei ole merkitty lukulaitteen edellyttämällä tavalla, mitä eri kenttiin tulisi kirjoittaa. Tällainen sivu on näkövammaiselle yhtä suuri este, kuin liian kapea ovi pyörätuolin käyttäjälle. Lukulaitteiden tukeminen edellyttää sitä, että sisältöjen semanttinen rakenne on tehty hyvin, mikä auttaa kaikkia käyttäjiä myös sisältöjen jakamista sisältöjä koostavissa verkkopalveluissa ja –sovelluksissa, kuten Flipboardissa tai Facebookissa.

Korkeimmalla eli AAA-tasolla puututaan tekniikan ohella myös sisältöihin. Sivuston tulee olla helppokäyttöinen käyttäjän taitotasosta riippumatta.

Tätä mittaristoa noudattaa myös SiteImprove-työkalu, jolla voi tutkia verkkosivustonsa saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä ja paikantaa mahdolliset ongelmat.

Helppokäyttöisyys

Helppokäyttöisyys ei tarkoita pelkästään saavutettavuusdirektiivin noudattamista. Helppokäyttöinen verkkosivusto huomioi hyvin myös arkipäiväiset haasteet, joita me kaikki koemme. Esimerkiksi:

  • Osaa verkkosivustoista on lähes mahdotonta käyttää mobiililaitteilla, sen vuoksi, että ne on suunniteltu vain isompia ruutuja varten.
  • Mobiilikäytössä paksut sormet ja pienet painikkeet voivat aiheuttaa ongelmia kenelle vain.
  • Hankala navigaatio tai vaikealukuinen sisältö tuskastuttaa helposti.
  • Teksti on liian pientä mobiililaitteella ja/tai liian suurta tietokone-selaimia varten.
  • Kieliversioiden puute voi aiheuttaa ongelmia.

Näitä ongelmia on kuitenkin yllättävän vaivaton korjata:

  • Salli tekstin suurentaminen ja pienentäminen käyttäjän mieltymysten mukaan.
  • Hyödynnä otsikkotägeja ja semanttisia elementtejä (section, article, header, footer jne.) oikeissa paikoissa: Google ja lukulaitteet arvostavat.
  • Huolehdi, että tekstin ja taustan välillä on riittävästi kontrastia.
  • Googlekaan ei näe tekstiä kuvissa. Nimeä kuvat ja hyödynnä kuvien vaihtoehtoisia tekstikenttiä.

Verkkopalvelua suunnitellessa kannattaakin siis pohtia, miksi verkkopalvelu on ylipäätään olemassa ja kenelle se on tarkoitettu. Näin jo suunnitteluvaiheessa kohderyhmän vaatimukset tulee huomioitua. Olemassa olevaa sivustoa voidaan testata esimerkiksi kumppanimme SiteImproven-työkalulla ja saavutettavuusongelmia korjata esimerkiksi Verkkoaseman toimesta. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

B2B-yrityksen verkkosivut

Riikka Pohjanen

Kirjoittaja Riikka Pohjanen on ollut #verkkisläinen vuodesta 2011 lähtien. Riikka blogaa digimarkkinoinnista sekä ohjelmistoratkaisuista.

Seuraa kirjoittajaa myös somessa:

Tilaa blogit
Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ensivaikutelma ratkaisee – myös digikanavissa?

Ensivaikutelma ratkaisee, tai ainakin niin sanotaan. Jo aikojen alussa olemme luottaneet tilanteista saamaamme ensivaikutelmaan, jottemme vain päädy tiikerin päivälliseksi. Ensivaikutelma on edelleen tärkeä – myös yritysten vinkkelistä: Asiakas (ihmiset) eivät mielellään luovu jo kertaalleen muodostetusta mielikuvasta (ja mielipiteestä).  Myyntityötä tekeville on huomattavasti miellyttävämpää, kun tulevan asiakkaan tunnelmat yrityksestä ovat jo… Lue lisää

markkinointiteknologiat

Markkinointiteknologiat 2019 – Mitä hyötyä? Miten valita oikeat?

”Markkinointiteknologioiden voittokululle ei näy loppua. Niiden avulla markkinoijat voivat tehostaa toimintaansa, skaalautua ketterämmin, tehdä parempia valintoja sekä säästää rahaa.” 17.6.2018, Forbes.com Markkinointiteknologia tarkoittaa yleensä SaaS-palveluna käytettävää työkalua tai järjestelmää, jota voidaan hyödyntää markkinoinnissa (ja myynnissä!) esimerkiksi kampanjoiden / kanavien / sisältöjen / liidien hallinnassa. Lähes kaikissa yrityksissä on käytössä joitain… Lue lisää

DiamondCRM

15 myyttiä hakukoneoptimoinnista

Edelleen törmään keskusteluissa SEO-myytteihin, jotka kannattaisi jättää visusti historiaan. Google päivittää algoritmejaan jatkuvasti pyrkien estämään väärinkäytökset ja siksi vanhoilla ”black hat” -optimointikikoilla ei enää saa toivottuja tuloksia. Vanhat myytit elävät silti vahvoina. Blogissani käyn läpi 15 esimerkkiä väärinkäsityksistä, joihin olen työssäni törmännyt. 1. Minun täytyy itse lisätä sivustoni Googlen hakukoneeseen… Lue lisää

verkkoaseman verkkosivusto on uudistunut

Verkkoaseman sivusto uudistui!

Kerroin blogissani ”Tehokas verkkosivusto 2019”, kuinka verkkosivustoprojektin vaiheistaminen tuo paremman lopputuloksen. Tällä periaatteella toteutimme myös Verkkoaseman oman sivuston, josta julkaistiin juuri versio 2.0 Tässä blogissani kerron, kuinka uudistusprosessin on edennyt käytännössä. Verkkoaseman sivusto uudistui Mutta ulkoasu on lähes sama kuin edellisessä sivustoversiossa. Miten tämä on mahdollista? Modernissa verkkosivustoprojektissa sivustosta pyritään… Lue lisää

Analytiikka asiakaskokemus asiakastiedot b2b CRM digitaalinen markkinointi digitalisaatio digivalmennukset DO2018 ensivaikutelma hakukonemainonta hakukoneoptimointi henkilöstö henksublogi Internet Intranet Intrexx kaupallinen ehdotus Laskeutumissivu liidit marketing it markkinoinnin automaatio markkinointi markkinointistrategia markkinointiteknologia myynti northern glow ohjelmistosuunnittelu Ohjelmistot palvelut salesvation sisällöntuotanto sisältömarkkinointi Sosiaalinen media Sähköinen liiketoiminta Testaus Tietoturva tulevaisuus työkalut uutiskirje verkkokauppa verkkosivu-uudistus Verkkosivut videotuotanto Yrittäjyys

Kaikki blogit